Kuulumisia Ranskasta!

Salut! Comment allez-vous? Tänne kuuluu hyvää. Kuukausi täällä Bordeauxissa, Ranskassa tuli täyteen viime perjantaina (26.09.2014). Tuntuu, että aika täällä on kulunut todella nopeasti. Ja niinhän se onkin! En voi uskoa viettäneeni täällä jo kuukautta!

Kuulin oikealta perheeltäni sieltä Suomesta, etteivät kaikki blogini kuvat näy. En tiedä miksi ei, sillä täällä näen kaikki blogini kuvat isäntäperheeni kahdella eri tietokoneella sekä tabletiltani että puhelimellani. Toivottavasti näette kuitenkin suurimman osan täällä olevista kuvista. Kommentoisitteko alle mikäli jatkossa ette näe! 

Viimeisen blogi kirjoituksen jälkeen on ehtinyt tapahtua paljon. Toissaviikonloppuna 

(19-21.09.2014) olin jälleen isäntäperheeni kanssa heidän maalaistalollaan Saint Léonissa, joka on hieman yli sata kilometriä täältä Bordeauxista, jossa asun. Aina siellä ollessa tulee todella kotoisa olo, sillä paikkakunta muistuttaa hyvin paljon omaa kotikuntaani. Siellä kaikki isäntäperheeni jäsenet (lukuunottamatta perheen Maggie nimistä mäyräkoiraa, joka jahtaa ikuisesti pupuaan) ottavat rennosti ottaen aurinkoa, uiden uima-altaassa tai esimerkiksi lukemalla kirjaa. Tässä on hieman kuvia sieltä.

Maalla vietetyn viikonlopun jälkeen maanantaina (22.09.2014) oli sitten englannin koe. Englannin kokeet ovat ainoat kokeet, jotka täällä teen. Ja voin sanoa, että oli hieman erilainen koe ja koetilanne johon olen Suomessa omassa lukiossani tottunut. Kaikki, koetilanne ja koe itse muistutti hyvin paljon YO-koetta (olen kirjoittanut jo uskonnon, joten tiedän). Koe pidettiin suuressa salissa, jossa oli noin 200 oppilasta. Kaikille oppilaille oli nimetty omat istumapaikat. Kokeen saatuani, aloin sitten tekemään sitä. Neljä konseptin kokoista esseetä piti kirjoittaa kuulakärkikynällä neljän tunnin aikana. Valvojat pyöri jatkuvasti ympäri salia. Saattoi olla, että yhtäkkiä valvoja otti paperin kirjoittaessasi, tarkisti ettei löytynyt mitään lunttaamiseen viittaavaa ja antoi takaisin. 

Viime viikonloppuna (26-28.9.2014) isäntäperheeni ei mennyt maalaistalolleen Saint Léoniin, sillä perheen isä oli lauantain töissä. Oli kyllä ihan mukavaa vaihtelua viettää viikonlopu täällä Bordeauxissa. 

Perjantaina (26.09.2014) jolloin tuli kuukausi täyteen siitä kun tänne tulin mun host-äiti kysy multa koulusta tullessani, että voisinko tehdä jotain suomalaista ruokaa illalliseksi, sillä hänen ystävä oli tulossa. Vastasin tietenkin myöntävästi. Tehdessäni sitten sitä ruokaa ovikello tuntui soivan jatkuvasti ja lopulta ymmärsin, että isäntäperheeni neljän henkilön ja minun lisäkseni pöydässä istui yhden ystävän lisäksi kuusi muuta ystävää.

Lauantaille (27.09.2014) olin suunnitellut erään koulukaverini kanssa mennä shoppailemaan Bordeauxiin, josta oikeasti löytyy kaikki mahdolliset vaatekaupat! Ja sen myös toteutimme. Pakko myöntää, että hauskaa oli! Tässä löydökseni.

Sunnuntaille (28.09.2014) mun isäntäperhe oli suunnitellut toisen perheen kanssa (joka itseasiassa sattuu olemaan mun 2. isäntäperhe) ja heillä asuvan korealaisen Rotary-vaihtari pojan kanssa menevämme Arcachoniin, jossa on 109 metriä korkea hiekkadyyni, jonka päältä voi nähdä toisella puolella olevan meren ja toisella puolella olevan metsän. Ja kyllä me sinne menimmekin, vaikka tilanne ennen Arcachoniin lähtöä oli enemmän kuin huolestuttava. Viereinen huoneisto oli ilmiliekeissä. Kiviseinien ansiosta tuli ei päässyt leviämään, luojan kiitos! Tilanne oli enemmän kuin pelottava! Eteisessä olevaa kiviseinää koskiessa pystyi tuntemaan kuumuuden. Tilanteen rauettua lähdimme Arcachoniin. Paikka oli todella kaunis! Tässä hieman kuvia sieltä.

Viime viikolla ilmoittauduin EuroTourille, joka järjestetään 20.04.-01.05.2015. EuroTour on yksi kahdesta bussi matkasta, joihin Rotary vaihtareilla on halutessaan oikeus osallistua. Ilmaista se ei kuitenkaan ole! EuroTourin ansiosta pääsen Ranskan lisäksi käymään Saksassa Strasbourgissa ja Munichissä, Tsekin Praguessa, Itävallan Viennessä, Italian Venisessä ja Milanossa sekä Sveitsin Genevessä ja Chamonixissä. Matkan aikana käymme vielä Ranskan pääkaupungissa Pariisissa. Siitä voitte olla varmoja, että odotan matkaa jo nyt! 

Mulla oli myös mahdollisuus osallistua kahdeksanpäiväiselle Pariisi-Barcelona bussi matkalle. Silloin oleva isäntäperheeni on menossa viikoksi Itävaltaan Alpeille ja siitä en halua jäädä paitsi!

Syysloma on täällä 18.10-3.11.2014, kaksi viikkoa! Ja ensimmäisen viikon tulen viettämään isäntäperheeni kanssa Marokossa, Afrikassa!

Täällä kaikki on hyvin, pitäkää huolta itsestänne!

                                                                          ♥:llä Katri

Erot Suomen ja Ranskan koulun välillä + muuta mukavaa!

Bonjour! Tänään tuli kaksi viikkoa täyteen siitä kun lentoni lähti Helsinki-Vantaan lentokentältä kohti Ranskaa. Enkä kadu ollenkaan! Tähän astiset päivät ovat olleet aivan huikeita. Olen käynyt viikon verran yksityistä katolista koulua täällä Bordeauxissa. Katolisuuden täällä huomaa siten, että kouluni sisällä on oma kirkko sekä jokaisessa ikkunassa on jonkinlainen lasimaalaus katolilaisuudesta. Aluksi tyrmistyin, sillä koulu täällä on niin erilaista kuin omassa koulussani Suomessa, mutta siihenkin on jo tottunut. Kerron nyt asioita, jotka poikkeavat Suomen ja Ranskan koulujen välillä.

• Suomessa kouluni alkaa 08:30 ja päättyy 14:30, joka päivä samaan aikaan. 
• Ranskassa koulu alkaa 08:15. Tähän aikaan sinun on seistävä luokassa. Jos tulet myöhässä siitä tehdään kirjallinen ilmoitus rehtorille, joka ilmoittaa asiasta vanhemmillesi. Koulun portit sulkeutuvat 08:30, jonka jälkeen kouluun pääseminen on mahdotonta. Jos et ole tullut kouluun ennemmin kuin portit sulkeutuvat, et myöskään tule. Se portti on about 5 metriä korkea, varmaan enemmänkin. Sen yli ei kauheasti kyllä kiipeillä. Olen siis päättänyt olla ajoissa. Koulu loppuu yleensä 17:30, paitsi keskiviikkoisin kello 12:30. 

• Suomessa opettajaa tervehditään normaaliin tapaan ja aloitetaan oppitunti. En jaksa selittää kauheasti, sillä oletan, että te tiedätte millaista koulu Suomessa on.
• Ranskassa joka tunnin alussa sinun on seistävä kunnes opettaja antaa luvan istua. Tämän jälkeen eräs oppilaista raportoi opettajalle allekirjoitettavaksi lapun siitä onko kaikki oppilaat paikalla. Tämän jälkeen lappu viedään koulun rehtorille. Luokassani on 32 oppilasta. Luokkahuone on melko pieni. Opettaja puhuu mikrofoniin tunneilla, jotta kaikki varmasti kuulevat hänet. Opettajan puhuessa sinun on aina pyrittävä katsomaan häntä silmiin. Oppilaan vastatessa sinun on käännyttävä häntä kohti ja katsottava vastaajaa silmiin. 

• Suomessa tunnin pituus on 75 minuuttia. Jokaisen tunnin välissä on noin 15 minuutin tauko. Lounastauko on noin 45 minuuttia.
• Ranskassa tunnin pituus on 55 minuuttia. Joka toisen tunnin välissä on noin 10 minuutin tauko. Lounastauko on tunnin pituinen. 

• Suomessa koulussani saan juoda ja syödä tunnilla. 
• Ranskassa juominen ja syöminen tunnin aikana on ehdottomasti kielletty. En tiennyt tätä ennemmin kuin join matikan tunnilla vettä, josta seurasi opettajalta sääntöjen kertominen minulle. Hän ymmärsi kuitenkin, etten voinut tietää. En ole tehnyt toistamiseen.

• Suomessa kouluruoka on ilmaista.
• Ranskassa joka ateria maksaa 6,40€. (Onneksi Rotary maksaa kouluruoan minulle.) 

• Suomessa koulussa taukojen aikana saa poistua koulun alueelta mm. kauppaan. 
• Ranskassa koulun alueelta on mahdotonta poistua koulupäivän aikana. Kouluni on sisäpiha, jota ympäröi korkea kivirakennus ja korkeita aitoja. Sieltä ei pääse mihinkään, ellei sinulla ole erittäin hyvä syy poistua koulun alueelta ja vahtimestari tulee aukaisemaan sinulle portin. 

• Suomessa opettajat pukeutuvat rennosti.
• Ranskassa miesopettajilla on yllään puvut kravaatteineen. Naiset pukeutuvat pikkumustaan.

Kuten voit huomata koulu täällä on hyvin paljon erilaisempaa kuin kotimaassani Suomessa, mutta kuten sanonta kuuluu "maassa maan tavalla." Sama pätee myös täällä. Kun näkee jotain tällaista osaa arvostaa omaa kotimaatansa paljon enemmän. Olen huomannut sen käydessäni koulua täällä. Koulu on todella erilaista, mutta pidän siitä. 

Viime sunnuntaina meillä oli picknick piirin Rotareiden, vaihtareiden ja heidän perheidensä kanssa. Tai niin meille kerrottiin. Mitä sinulle tulee ensimmäisenä picknickistä mieleen? Minulle kaunis kesäinen päivä, viltti jossain nurmikolla, kymmenen ihmistä ja ruokaa ja sellaista. Olin väärässä. Ranskalaisten picknick oli kokoushuoneessa, sata ihmistä. Kaikki toivat jonkin näköistä ruokaa. Puheita mikrofoniin. Myös me kaikki vaihtarit pidettiin puheet yksitellen mikrofoniin Ranskaksi. Se oli todella jännä tilanne, paljon ihmisiä ja puhua sellaista kieltä, jota on opiskellut vasta hetken aikaa, mutta ilmeisesti hyvin se meni. Tässä hieman kuvia siitä.

                                         Mitään en kadu, täällä olo on aivan uskomatonta!

                                                                   Nähdään taas pian!

♥:llä Katri